perjantai 7. tammikuuta 2011

Nha Trang, Vietnam

Rantakaupungin vilskeessä

Lämmöntuottaja painuu mailleen ladatakseen akkuja seuraavan päivän koitosta varten

Annoimme itsellemme joululahjaksi matkan Hoi Anin kaupunki-idyllistä Nha Trangin hiekkarannoille, jonne saavuimme joulun hengen mukaan juuri sopivasti 24.12 noin klo kuusi aamulla. Pari luihun näköistä mopokuskia markkinoi omaa hotelliaan hymy korvissa ja ainut mikä meitä kiinnosti, oli kohta "ilmainen kuljetus hotellille". Hetken päästä löysimme itsemme siis tästä hotellista, josta kuitenkin kävelimme seuraavaan halvempaan hotelliin parinkymmenen metrin päähän. Taas oli säästetty pari kopeekkaa ja annettu joulumieli mopokuskeille.


Yltiöutelias koiranpentu eksyi Lauran syliin

"Huomaakohan kukaan jos pistän tämän hauvelin kassiin ja otan mukaan?"

Nha Trang ei aivan ollut sitä mitä olimme odottaneet vaan paljastuikin suureksi kaupungiksi, jossa jälleen valtavat määrät äänekkäitä mopoja pörisi ympärillä. Hiekkarantakaan ei ollut hääppönen. Päätimme kuitenkin viettää pari päivää tässä turistirysässä ja hoitaa rästiin jääneet blogikirjoitukset kuntoon. Myös ylipitkät bussimatkat olivat jo käyneet hieman hermoille, joten vajaan viikon mittainen loma oli paikallaan tässä vaiheessa.


Rantojen varjot

Siinä missä kotimaassa juhlittiin valkoisten hankien ympäröiminä joulupöydän äärellä, vietimme auringonpaisteesta kirkkaan juhlapäivän raikkaan merituulen tuivertaessa peruukkiemme syövereitä. Käytännössä joulun olemassaoloa ei huomannut lukuunottamatta muutamaa toiveikasta yritystä; no leivinpaperista leikatut lumihiutaleet ja epämääräiset pumpulitupposet ravintolan ikkunassa eivät aivan tuo joulutunnelmaa mutta toisaalta emme sitä olleet hakemassakaan. Matkustuksesta väsyneinä uuvuimme jo hotellihuoneen sängylle ennen kuin joulupukki oli jakanut lahjojaan Suomessa.


Karvaisempi satunnaisseikkilijoista syväluki satukirjaansa kuorsaten

Vuokrasimme skootterin parina päivänä tutustuaksemme ympäröiviin nähtävyyksiin. Ilmeisesti noin 10 vuotta sitten alkanut rakennusbuumi ja rahavirta oli ainakin joillain seuduilla päättynyt. Näimme rakennuksia, jotka olivat olleet loppusilausta vaille valmiita mutta jääneet kuitenkin kesken ja rapistuneet lämpimän kosteassa ilmassa. Ajoimme myös alueelle, jossa vuoden 2008 Miss Universum -kisat oli pidetty. Ilmeisesti puutarhuri apumiehineen oli erotettu kyseisen tapahtuman jäljiltä, ainakin herrojen työt oli jätetty tekemättä kinkereiden jälkeen. Kuulemma kyseistä tapahtumakeskusta oli alettu taas kunnostaa ja sen rinnalle rakentaa elämää suurempaa resort-tyyppistä lomakylää niille, jotka haluavat eristäytyä muusta maailmasta.


Mopoilijat viidakkotiellä

Väylä kohti vuoria

Panulle haastetta tunnistustehtävään

Sade on vienyt irtohiekan ympäriltä ja luonto on näin muovannut omat patsaansa

Vietnamilaiset talot ovat kummallisia sosialistisen järjestelmän luomuksia. Julkisivu on maalattu ja muut sivut loistavat usein harmaan betonipinnoitteen värittömyydessä. Talot ovat myös kapeita ja joko pitkiä syvyyssuunnassa tai korkeita. Tähän löytyy selitys verokarhun takataskusta sekä tonttimaan kalleudesta. Taloista maksettava vero määräytyy julkisivun pinta-alan mukaan ja tontit maksavat Vietnamissa huikeita summia. Näin ollen rakennukset muotoutuvat mainitun kaltaisiksi.


Komean tornitalon edessä kelpaa kaupata aurinkolaseja

Öinen meri vaahtoaa

 Meri kasteli Lauran housut ja hotellihuoneella niihin ilmestyi tuttu mies. Paljollakohan nämä pyhät housut saisi myytyä netissä?

Loppujen lopuksi aikamme Nha Trangissa ei juurikaan eronnut viikon rantalomasta Kanarialla. Väistelimme kaupustelijoita parhaamme mukaan, söimme (todella!) hyvää ruokaa, nautimme laadukkaasta viinistä, ihailimme aurinkoa ja kaikkea muuta tyypillistä rantalomaelämään kuuluvaa. Vajaan viikon rantakohteessa haahuilun jälkeen oli aika vaihtaa maisemaa Dalatiin kohti sisämaan kukkuloita ja raikkaita havumetsiä.


Vietnamin työttömyysprosentti on hyvin lähellä nollaa ja syykin on selvä: kaikki ovat aina töissä. Kuvan mies on myös töissä ja odottaa rahan tippuvan kouraansa tämän huikean työsuorituksen aikana

Laura ja Simo




Plussat ja miinukset Nha Trangista

+ hyvä ruoka

- tylsä paikka
- turismin suuri määrä
- isohko kaupunki










Muurahaisten valtatie johti suoraan meidän läppärin sisälle, jossa kaverit nyt asustelevat. Happitauko heillä on aina koneen kuumentuessa liikaa


1 kommentti:

  1. Simo. Mistä rypäleistä se laadukas viini oli valmistettu?

    VastaaPoista