tiistai 19. huhtikuuta 2011

Bagan, Myanmar

Temppeleitä ja sokeripalmuja

Sulemani Pahto - temppeleistä temppelein

Kun olimme saaneet vuorostamme Simon vieroitettua liiankin läheiseksi muodostuneesta suhteestaan vesiklosetin kanssa, jouduimme jättämään haikeat hyvästit majapaikkaamme, joka oli osoittautunut parhaaksi hinta-laatusuhteeltaan koko matkamme aikana. Huone maksoi vain 13 $ per yö mutta palvelu pelasi kuin paremmassakin hotellissa. Meille tarjoiltiin puutarhassa ja terassilla istuessamme tuoreita ilmaisia hedelmiä ja kiinalaista teetä. Aamupalan menu vaihtui joka aamu tarjoilun kattaessa mm. pannukakun ja espanjalaisen munakkaan. Saimme jopa läksiäislahjat, paikalliset luonnonmateriaaleista tehdyt käsityökoristeet. Tosin tämäkään hemmottelu ei tuntunut olevan tarpeeksi superystävällisisille majatalon pitäjille. Koska bussimme lähti jo puoli viisi aamulla, olivat he tehneet meille aamupalaeväsrasiat! Laatikot avatessamme yksitellen rakkaudella käärityt paahtoleivät, banaanit, herkkukeksi ja keitetty muna pienen suola-pippurinyssäkän kanssa toivottivat meille hyvää huomenta.


Stupat paistattelemassa päivää

Hyppäsimme siis aamuvarhaisella tiistaina 29.3 bussiin, jonka määränpäänä häämötteli Bagan ja sen tuhannet maailmankuulut buddhalaiset stupat. Bussimatka osoittautui jokseenkin tukalaksi, koska menopelinä toimi paikallinen minibussi, kirjaimellisesti. Etummaisen penkin selkänojaan oli matkaa nenänpäästä mitattuna ruhtinaalliset 15 cm, jalkatilaa ei ollut ja polvet joutuivat muussautumaan etummaisen penkin metalliosiin. Lisäksi matkan hintaan kuului perinteinen Myanmarilainen pomppuinen ja surkeakuntoinen tie.


Mikäli matkustus bussissa tuntuu pomppuiselta, ei junamatkustajankaan kannata haaveilla tasaisesta kyydistä näillä kiskoilla

Eväspaketin tuhoamisen jälkeen seurasi gourmet-lounas. Laura osti katumyyjältä 15 kpl viiriäisenmunia niin halpaan hintaan (40 senttiä koko pakkaus), että ökykalliin Stockmannin Herkun sietäisi hävetä tätä lukiessaan. Suuri nopeasti syöty pikkumunamäärä aiheutti tosin ns. munaähkyn. Bussimatka kesti lopulta onneksi vain 12 tuntia, joten olimme perillä juuri ennen auringonlaskua. Majoittauduimme ylihinnoiteltuun matkaoppaan suosimaan majataloon, jonka jälkeen palkisimme itsemme raikkaalla, Coca-Colan paikallisella nujertajalla, mahtipontisen äitelällä Star-colalla.


Halpaa sihijuomaa

Myanmarissa valmistetaan (ja silminnäkijäin mukaan myös juopotellaan) valtava määrä viskiä. Tarjolla on vaatimattomasti mm. ''Majesty", "Grand Royal", "High Quality", "Columbus" ja "Hero" viskimerkkejä. Seilatessaan kohti humalan satamaa paikalliset sankarit kaatavat nämä juomat majesteetillisesti kurkusta alas lantraamalla sen ensin vedellä

Lasku kaljanjuojan perspektiivistä. Nauroimme, kun eteemme tulleeseen laskuun oli kirjattu 4 kpl Herra Oluita. Myöhemmin ymmärsimme, että Myanmar-olut lyhennetään toisinaan "Mr". Meidän tappioksemme myös laskun matematiikka oli hieman retuperällään

Seuraavana aamuna vuokrasimme fillarit ja lähdimme päät liiallisesta star-colan juonnista kipeinä polkemaan kohti huippusuosittuja Myanmarin ylpeydenaiheita eli satoja keskellä-ei-mitään seisovia stupia. Nämä kivitötteröt on rakennettu nopeaan tahtiin muutamassa sadassa vuodessa työn alkaessa noin 1000 jKr kieppeillä. Monumentteja oli alunperin noin 4446 mutta ajan saatossa tiilirakennelmat ovat sortuneet ja niistä noin puolet on enää pystyssä. Tämäkin rakennusprojekti on saanut muinoin alkunsa yli-innokkaan, yliampuvuuteen taipuvaisen ja yli-uskonnollisen kunkun toimesta. Loistonajat eivät kuitenkaan kestäneet kuin hetken verran, kun mongolit jo vuonna 1287 tulivat tuulispäinä pikkuponeillaan läpi maiden ja mantujen valloittaen alueet, jolloin "Yksi maailman hienoimmista nähtävyyksistä kultaisine kuorrutuksineen" - (kirjasi Marco Polo vuonna 1298) alkoi himmentyä.


Kiinalainen pyörä kuljettaa temppeliltä toiselle

Temppeleiden ympäristö on nykyään viljelys- ja laidunaluetta

Pyöräilimme koko päivän hikistä hellettä uhmaten ja sivistimme itseämme kulttuurilla. Vaikka tätänykyä pelloilla tönöttävät stupat ovatkin maailman sadan ihmeen joukossa, emme villiintyneet tai muutenkaan huumaantuneet tästä loputtomasta temppelinäyttelystä vaan hoidimme homman rutiininomaisesti läpi.


Taiteilija on päästänyt hulluutensa irti ja yhdistänyt ihmisen, koiran sekä lohikäärmeen

Myyjää väsyttää

Lahjoituksia saa tottakai antaa

Iloisen värisiä kippoja ja kuppeja

Varpunen etelänlomalla

Insinöörivarpunen rakentaa riippuvan pesän puuhun

Temppelialueelta voi ostaa lehtikultaa, jota sitten läimitään kultapatsaan pintaan hyvän onnen toivossa

Puutarhatontut

Taas yksi buddha-patsas

Temppelin valoisa pimeys

Asukkaiden välinpitämättömyys stupia kohtaan, ryöstöretket, lepakoiden kosteat pierut, eroosio ja maanjäristykset ovat vieneet ja rapisuttaneet kullan ja kimalluksen temppeleiden ulkopinnoista aikoja sitten

Taidekauppias piti putiikkiaan temppelin ulkopuolella. Lieneekö metalliaita suojana liian innokkaita asiakkaita vastaan?

Härkävankkurit kuljettavat pitkäkaulanaisia

Kuulapelit käynnissä

Kultainen pilvenreuna

Baganin alueen toinen varteenotettava nähtävyys on Mt Popa, jolle myös me suuntasimme seuraavana päivänä. Odotuksemme olivat korkealla, koska olimme kuulleet kansallispuistoalueen olevan vihreä keidas viileine tuulineen. Ajatelimme, että pääsemme ihailemaan luonnonnähtävyyksiä ainaisten stupien sijaan mutta kuinkas kävikään. Mt Popa olikin vulkaaninen tornimainen vuori, jonka päällä könötti...(tättärää ja jännitysrummutusta)..stupa. Vuoren päälle päästäkseen piti kiivetä puolisen tuntia ja alkumatkan krääsämyynti yllätti paatuneimmatkin satunnaisseikkailijat. Vartioinnista vastasi satapäinen apinalauma, joka varasteli ihmisten omaisuutta ja rehenteli pyhiinvaeltajille.


Mt Popa

Lottokuponkien tarkistus meneillään?

Yleisön perusteella tunnemme itsemme usein myös yhdeksi nähtävyydeksi

Hobittiapina tutkii purukumipakettia...

...toisen tunnelmoidessa tikkarin kanssa

Matkan varrella pysähdyimme myös pientilalla, joka tuottaa maapähkinöitä, palmusokeria ja sen johdannaisia.


Bagania ympäröivää maaseutua kutsutaan yleisesti "kuivaksi alueeksi". Valtion vihertämisyritykset alueelle ovat menneet jokseenkin penkin alle

Laura ansaitsee taskurahoja pähkinänjauhantalaitteiston lisäpainona

Moottorin ainoat epäpuhtaat päästöt ovat metaania.. röyh ja prööt

Tämä ammu nautti rapsutuksesta täysin siemauksin

Vierailu raaka-ainevarastolla

Palmunestettä

Rutikuivan oloisessa maassa viljellään sadekauden alettua pääasiassa maapähkinöitä, sipulia ja maissia

Tuttu juttu suomalaisen kuusipuun juurelta

Emäntä keittelee palmun makeasta nesteestä mehua

Sokeripalmuja

Unisex-meikkipöytä. Puukalikan kuorta hinkataan kiveä vasten, jolloin saadaan keltaista jauhetta. Jauhe sekoitetaan vielä tilkkaan vettä, jonka jälkeen tahna on valmis kasvoille levitettäväksi

Pizzerian iloiset asiakkaat ja omistaja, joka opetti meille, kuinka tainnuttaa kärpänen kumilenkillä

Laura ja Simo



Plussat ja miinukset Baganista

+ pieni maalaiskylä

- tungetteleva kaupustelu osalla temppeleistä, lapset usein myyntitykkeinä
- iltaiset sähkökatkot

2 kommenttia:

  1. Miten kärpänen tainnutetaan kumilenkillä?

    VastaaPoista
  2. Vähän niinkuin ritsalla ampuisi... vie sen jännitetyn kumpparin siihen kärpäsen lähelle e-r-i-t-t-ä-i-n hitaasti ja sitten loiskauttaa menemään. Mikäli se ruoskaefekti yltää sopivasti siihen kärpäseen, taintuu se hetkeksi ja jatkaa sitten hetken päästä maallista taivallustaan. Tottakai on se riski olemassa, että kärpäseltä lähtee henki ihan täysmittaisesti..

    VastaaPoista