maanantai 16. toukokuuta 2011

Kathmandu (osa 1), Nepal

Pääkaupungin melskeessä

Ammattina Pyhä Mies

Myanmarin läkähdyttävän kuumuuden jälkeen, odotimme innokkaina mitä Nepalilla, matkamme odotetuimmalla maalla, olisi meille annettavananaan. Lentomme lähti Yangonista 6.4 ja tehtäväksemme ennen Kathmanduun jäi vaihtaa lentoa Kiinassa useaankin otteeseen. Ensimmäinen vaihto Kunmingissa sujui ongelmitta mutta seuraava vaihto Chengdussa olikin sitten omituinen lentokenttäkokemus. Pienimuotoiseksi ongelmaksi muodostui nimittäin se, että lentokenttä suljettiin klo 24.00 jälkeen viimeisten koneiden lakeuduttua ja avattiin vasta aamulla reilu tunti ennen ensimmäisiä lentoja. Saavuimme Chengduun (äärimmäisen kovaäänisten kiinalaisten keskelle) myöhään illalla ja meidät siis heitettiin kylmästi ulos kansainväliseltä lentokentältä, jonka läpi lentää useita vaihtolentoja. Ainoaksi vaihtoehdoksemme jäi pystyttää leiri lentokentän kylmään ala-aulaan likaiselle lattialle, jossa värjötelimme läpi yön lämmitellen toisiamme. Jatkolentomme lähti vasta seitsemän aikaan aamulla.


Lentokenttäglamouria

Ennen Nepaliin saapumistamme meillä oli vielä kummallinen välilasku Tiibetin Lhasassa. Tuskin pysähdyimme koneen tankkausta varten, koska lentovälit olivat vain parisen tuntia. Kyseessä oli ilmeisesti jokin kiinalainen byrokratiapysähdys sillä kukaan ei jäänyt pois kyydistä ja jatkoimme samalla koneella reilun tunnin kuluttua neljän passintarkastuksen jälkeen.


Himalayan vuoristo

Laskeuduimme Lhasaan seuraillen jokilaaksoa


Tibetin yllä

Lisää vuorimaisemaa

Saavuimme Nepaliin ja kaoottiseen Kathmanduun lopulta vuorokauden matkanteon jälkeen torstaina 7.4. Ilma oli pakokaasuista harmaa mutta muistutti lämpötilaltaan miellyttävästi Suomen kesää. Majoittauduimme taksiimme hypänneen värvärin hotelliin, joka osoittautui seuraavana päivänä metelin täyttämäksi rakennustyömaaksi. Saimme kuitenkin onneksemme tilalle erittäin tasokkaan hotellihuoneen samaan hintaan toisesta saman omistajan hotellista aivan Kathmandun keskustasta.

Satuimme juuri sopivasti eduskuntavaalien aikaan kaupunkiin, jossa sijaitsee Suomen suurlähetystö. Niinpä heti seuraavana päivänä marssimme lähetystöön ja kävimme ennakkoäänestämässä. Äänestämisen jälkeen lähetystö tarjosi vielä vaalikahveet.


Sinetöidyt kuoret

Simo vaikuttaa

Pitkästä lentomatkasta toivuttuamme olimme valmita lähtemään katsastamaan Kathmandun nähtävyyksiä. Suuntasimme ensimmäiseksi Pashupatinathiin, Nepalin tärkeimmälle hindu-temppelille, joka sijaitsee saastuneen ja roskien täyttämän Bagmati-joen varrella aivan Kathmandun lentokentän kupeessa. Temppeliin sisälle pääsevät vain hindut mutta paikan mielenkiinto muille alueella käyville piileekin siinä, että joen varsi toimii ulkoilma-krematoriona. Joka päivä 20-40 ihmistä (hinduja ja buddhalaisia) poltetaan kivipaasien päällä seremonioin vainajan hautajaisseurueen seuratessa toimitusta vieressä. Polttoon käytetään vain luonnomateriaaleja, pääasiassa puuta ja olkia. Prosessi kestää noin neljä tuntia ja loput palamattomat osat mm. pienet luunpalaset heitetään jokeen. Vain lapset ja pyhät miehet haudataan suoraan maahan. Ilman täytti sakea savu ja vaatteille laskeutuvan tuhkan alkuperästä ei voinut olla aivan varma...


Pomo palaa. Korkea-arvoisten ihmisten polttopaikalla liehuvat värikkäät liput

Polttopaikan vieressä on vaalea rakennus, jonne kuolemaisillaan olevat ihmiset haluavat tulla kuolemaan paikan pyhyyden takia

Hautajaisseremoniassa vainajan suuhun laitetaan kultaa ja hopeaa. Koska kaikki palamattomat osat siivotaan jokeen, pyörii joessa jos jonkin moista aarteenetsijää (oikeassa alakulmassa). Ihmiset heittelevät pyhään jokeen myös kolikoita, jotka päätyvät myös kätevästi taskuun tikun ja siihen asennetun magneetin avulla

Koira ottaa rennosti grillisavujen keskellä

Temppelin vieressä sijaitsi vanhustenalo. Vanhukset, jotka tulevat niin köyhistä olosuhteista, ettei perhe pysty pitämään heistä huolta, saavat viettää viimeiset vuotensa lahjoitusten ja valtion varoin toimivassa hoitokodissa. Puitteet eivät tosin olleet häävit Suomen mittapuussa

Papparainen

Yhtenä päivänä suuntasimme sitten Patanin kaupunkiin, joka sijaitsee aivan Kathmandun kupeessa. Oikeastaan kaupunkien vaihtumista ei edes huomaa muuten, kuin viihtyisyyden lisääntymisenä. Siinä, missä Kathmandu on rähjäinen ja meluisa paikka, on Patan sen sijaan ennemminkin rauhallinen lähiö kauniine temppeleineen ja historiallisine rakennuksineen. Parempi kansa asusteleekin Patanin alueella.


Patanin Durbar Sq

Temppeleiden kattoja

Patanin lähiöromantiikkaa

Fillarimies

Vesipisteellä käy kuhina

Nukketaidetta

Pannun valmistusta

Valmiit pannut odottavat ostajaansa

Patanin pojat

Jätskiä vain parhaille tyypeille

Pientä suolaista naposteltavaa

Asuimme Kathmandussa turistien kansoittamalla Thamelin alueella, jonka erityispiirteisiin kuuluvat kapeat kadut. Tieysti suurkaupungin hengen mukaan täytyy myös autojen ja moottoripyörien ängetä kapeille kaduille, vaikka ne eivät teoriassa sinne mahdukaan. Koska tungos on koko ajan valtava jokaisen halutessa mennä ensimmäisenä, on tööttien meteli korvia särkevää. Häviäjinä toimivat tutusti jalankulkijat, jotka saavat väistellä yli runttaavia moottoriajoneuvoja korvat tinnittäen. Thamelin alueella on myös lukematon määrä pieniä kauppoja, jotka myyvät hippirytkyjä, jakinkarvapettoja, koruja, patsaita, villavaatteita, nepalilaista thanka-taidetta ynnä muuta mukavaa edullisesti tinkimistä unohtamatta. Pelkästään Thamelin alueella sanotaan olevan yli 2500 turismista elantonsa hankkivaa kioskia ja kojua. Voisikin sanoa Khatmandun olevan Bangkokin kanssa yksi suosikkishoppailupaikoistamme maailmassa.


Persoonallisia pipoja halvalla

Kathmandussa myydään paljon huopataidetta. Ostoskoriin päätyi tämä huopakukkainen pampula

Laura ja Simo

2 kommenttia:

  1. Vieläkö olette Nepalissa? Tervetuloa kahville! :)

    VastaaPoista
  2. Moro, tultiin Suomeen keskiviikkona... kiitos tarjouksesta kuitenkin!

    VastaaPoista