torstai 4. heinäkuuta 2013

Riika, Latvia

Pääsiäisen viettoa Riiassa

Lumihiutaleiden kaihoisa Avenue

Pitkän ja pimeän talven on todettu kliinisten tutkimusten mukaan olevan erityisen rankkaa etenkin satunnaisseikkailijoille, koska nämä sumuvuorten gasellit ja auringon soturit tarvitsevat matkan antamaa piristystä ja potkua elääkseen ja hengittääkseen vapautuneesti. Tänä keväänä tuskaisan kaamoksen korventamat satunnaisseikkailijat eivät jaksaneet odottaa kevään auringon helpottavaa vaikutusta vaan päättivät ottaa hatkat harmaasta Helsingistä ja piipahtivat Riiassa Latvian pääkaupungissa. Vaikka talvikelit Baltian helmessä hipoivat samaa kylmyysluokkaa kotikaupungin kanssa, osui matkalle kuitenkin muutama valoisa ja auringonpaisteen täyttämä päivä.


Vapaudenpatsas tönöttää Riian keskustassa. Se rakennettin vapaustaisteluissa menehtyneiden muistoksi

Riika on sisällytetty UNESCO:n luetteloon jugendtyylisten rakennuksien kokoelman ansiosta sekä kaupunkina, jonka arkkitehtuurissa näkyy kaupungin historia 1200-luvulta nykypäivään

Karavaani ihastelee pullakauppaa

Noidat, jättäkää luutanne ystävällisesti ulkopuolle ennen kaupassa asiointia

Riika on Baltian maiden väkiluvultaan suurin kaupunki ja sen kaupunkikuvalle on tunnusomaista lukuisten kirkkojen tornit

Koristeellinen valonantaja

Kun pieni vihreä mies oli saapunut, ihmetteli hän ihmiskunnan suuria arkkitehtuurisia luomuksia päästellen ulkoavaruudessa tuttuja papapapa-äännähdyksiään

Riikaan saapuessamme saimme ilmaisen taksikyydin ystävälliseltä suomalaiselta pariskunnalta, koska hotellimme sattuivat sijaitsemaan samoilla kulmilla aivan vanhan kaupungin sydämessä. Heti taksimatkalla huomasimme olevamme ulkomailla, vaikka Helsingistä on Riikaan linnuntietä vain vaivaiset 360 km. Ennen niin kauniit puiset- sekä jugendrakennukset olivat esikaupunkialueella romanttisesti rempallaan ja grafitteja ja töhryjä näkyi lähes joka seinässä. Rautaesiripun valta ja mahti oli jättänyt kädenjälkensä selvästi tänne loistokkaaseen metropoliin, jonka elintaso oli 1930-luvulla Euroopan korkeimpia ja joka oli keskiajalla jopa Ruotsin valtakunnan suurin kaupunki.


Hansa-kaudesta muistuttaa uudistettu Mustapäiden talo (oikealla), joka on rakennettu vuonna 1334

Demokratian hellään huomaan asettautunut Riika oli löytänyt nopeasti neuvostovallan jälkeen maalipurkit ja –pensselit. Etenkin laaja vanha kaupunki oli restauroitu erittäin upeaksi  ja värikkääksi

Villaränniä ei palele

Kissakin viihtyy Riiassa

Kun on jäätynyt jaloistaan kiinni koko talveksi, ei voi muuta kun kurottaa aurinkoon ja anoa armoa

Leevi Pääsi moikkaamaan entisestä elämästään tuttuja kavereitaan, jotka ovat inkarnaation päätteeksi syntyneet sorsiksi Riian keskuspuistoon

Leevi ei tosin osannut varoa ystäviensä jättämää talvikakkaa, joka oli sekoittunut mutavelliin ja johon hän kompastui. Haju oli karmea

Varpunen tutkaili tilannetta vakavalla naamalla pusikosta käsin

Riikaa kutsutaan rakastavaisten kaupungiksi. Puiston sillankaiteet olivat lukkojen peitossa, joista useissa luki suomalaiset etunimet

Torstaina suuntasimme Riian keskustorille, joka on yksi itä-Euroopan suurimpia. Torilta saa melkein mitä vaan: vihanneksia, maanviljelijöiden valmistamia tuotteita, tuoreita ja savustettuja kaloja, erilaisia lihatuotteita, hedelmiä, hunajaa ja käsitöitä sekä muuta yltiötarpeellista roinaa.


Toritunnelmaa

Granaattiomenat odottivat mehevinä onnekasta ostajaansa

Muovilelujen värikirjoa

Ostoksilla

Rypäleitä

Pääsiäisen kunniaksi torilla myytiin myös pajunkissoja

Keskustori on kuuluisa paviljongeistaan, jotka ovat merkittävä arkkitehtuurinen kohde. Ensimmäisen maailmasodan aikana ne olivat Zeppelin-halleja Saksan keisarillisen armeijan ilmalaivoja varten. Vuonna 1998 koko Riian keskustorin alue sisällytettiin UNESCO:n maailmanperinnön luetteloon.


Hallit ulkoa ja..

..sisältä

Tönkkösuolattua silliä sanan varsinaisessa merkityksessä

Lihasahaamo

Riiassa näkyi kadulla jos jonkin moista katutaiteilijaa sekä myös köyhiä vanhuksia kerjäämässä kolikoita elantonsa pitimiksi.


Hanuri soi

Saksofonisti

Hampuusi sillan alla

Mummo sillalla





Pitkäperjantaina suuntasimme puolen tunnin bussiajomatkan päähän Jugla-järven rannalla sijaitsevalle Latvian etnografiselle ulkoilmamuseolle, joka on yksi Euroopan vanhimpia ja isoimpia lajissaan. Museon alueelle on viety, asennettu ja kunnostettu 118 vanhaa rakennusta kaikista Latvian historiallisista maakunnista 1600-luvun loppupuolelta 1930-luvulle asti. Museo perustettiin jo vuonna 1924. Tästä syystä verrattuna muihin maailman museoihin sen näyttely on ainutlaatuinen, koska sitä alettiin kerätä jo silloin, kun monet esineet olivat säilyneitä eikä niitä vielä ollut tuhottu sodissa.


Pehmeä tupsukka aidan nokassa

Kierot männyt tervehtivät saapujia

Alueelle on tuotu latvialaisten maanviljelijöiden, käsityöläisten ja kalastajien taloja ja ulkorakennuksia

Tuulimylly

Ajanpatinaa

Nenät yhteen

Mökissä asui saunatonttu

Aidan takana turvassa roomalaisten hyökkäyksiltä

Isi lennättää

Kulinaristille Riika on mukava paikka, koska ruokatarjonta on monipuolista ja hinnat huokeita. Yksi suositummista ruokapaikoista on Lido-niminen ravintolaketju, jossa asiakas saa lapata itse ruoka-annoksensa. Sapuska on perinteistä latvialaista, ja muistuttaa paljonkin ABC-ravintolan antimia. Erona on kuitenkin se, että ruoka on naurettavan halpaa ja kansanpukuihin sonnustautuneet tarjoilijat häärivät ympärillä yrittäen luoda etnistä tunnelmaa.


Löysimme aivan ihanan ravintolan hiukan vanhan kaupungin ulkopuolelta

Kahdelle katettu

Tilataideteos

Katkaisijat

Taidenaama

Pääsiäisen perunaleivokset

Vastavalon hohto

Rattaillen läpi kaupungin

Taidetta..

..jota Leevi aistii maistellen

Yhtenäisyyden, itsenäisyyden ja vapauden symboli

Lukkojen kiinnitely voi mennä myös överiksi


Laura, Simo ja Leevi




Plussat ja miinukset


+ Kaunis vanhakaupunki
+ Halpa Suomeen verrattuna
+ Kompaktin kokoinen

- hieman yllätyksetön











Yritimme ystäväkuvaa Leevistä ja Myyrästä.







Ei onnistunut.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti