maanantai 28. heinäkuuta 2014

Albena, Bulgaria (osa 2)

Valmismatkaajan 10 kultaista sääntöä

Rantafiilistelyä

Olimme totta tosiaan ostaneet kesäloman kunniaksi muutaman ässäarvan lähiärrältä toiveenamme pääpalkinto ja uusi kesälomakohde. Ja kuinkas ollakkaan, raaputeltuamme harmaata töhnää, saimme kuin saimmekin voittoruudut esille. Niin kun introsta jos selvisikin, tällä kertaa arpaonnemme tarjosi meille loistokkaan mahdollisuuden matkustaa Bulgarian Albenaan. Bulgaria sijaitsee Balkanilla Mustanmeren rannalla ja tarjoaa matkailijoille pääasiassa ranta- ja yöelämään keskittynyttä jäätelön- tai vaihtoehtoisesti kaljanhuuruista lomailua. Maa tunnettaneen parhaiten Suomessa suuren suosion saaneesta matkaoppaat-ohjelmasta, jossa reippaat matkalaiset käyskentelevät vyölaukut tanassa kuuman auringon alla.

Lentomme lähti aikaisin aamulla ja jo lentokentällä huomasimme olevamme oikeassa paikassa. Odotusaulassa vilahteli kompressiosukkia, joita suomen kansalaiset olivat vetäneet jalkaansa minimoidakseen vajaan kolmen tunnin lentomatkan haitat. Emme olleet muistaneet valmismatkaajien kultaista sääntöä Nro. 1: "Pakkaa hyvä ihminen kompressiosukat mukaasi." Lentomatka sujui kuitenkin ihan hyvin tennissukissakin ja pääsimme perille ilman fataaleja tukoksia.


Bulgarian peltoja lintuperspektiivistä

Lämmintä odotettavissa
   
Bussimatka hotellille sujui tuttuun tapaan oppaan selostuksen johdolla. Huolehtiva ääni kertoi meille, että hanavettä ei saanut juoda. Saimme myös kuulla hellät varoituksen sanat siitä, kuinka rakiaa eli paikallista pontikkaa ei kannattanut juoda liikaa, koska se saattaisi nousta äkkiarvaamatta huppuun. Hälytyskellomme kuitenkin kilahtivat ja sääntökirjaa hetken selailtuamme löysimme kultaisen säännön nro 2: "Juo paikallisia juomia, koska halpaa on." Pikainen silmäys selvitti myös sääntö nro 3:n, joka liittyy edelliseen sääntöseen: "Sammu, mieluiten jo tervetuliaistilaisuudessa" (jos, näin ei ole vielä käynyt, palaa pikaisesti lähtöruutuun Tangeriin ja sääntöön nro 2). 
 
Hotellille päästyämme otimme rauhassa emmekä kiirehtineet jonoon sisäänkirjautuaksemme. Ikäväksi onneksemme emme kuitenkaan muistaneet valmismatkalaisen kultaista sääntöä nro 4: "Rynni ja etuile", ja saimmekin tuta tämän mokan heti nahoissamme. Meille ja parille muulle porukalle ei ollut jäänyt enää vapaita huoneita ja saimme käyskennellä farmarit jalassa aamupäivän ja osan iltapäivääkin pitkin aurinkoista Albenaa. Lopulta meille annettiin huone, joka oli pitkien käytävien päätteenä talon taaimmaisessa nurkassa. Kuin pisteenä i:n päällä, huoneen edessä kasvoi vielä suuri paikallinen havupuu, joka peitti parvekkeeltamme kaiken näkymän ja saapuvan valon. Hetken ihmeteltyämme totesimme positiiviseen ajatteluun turvautuen sijainnin ja maisema olevan kuitenkin ihan hyviä; harvoilla on onni saada alppimainen havumetsämaisema rantalomakohteessa.


Näkymä partsilta. Antakaa saha
   
Ensimmäisen viikon aikana päiväohjelmamme koostui perinteisistä rantaleikeistä, allashippaloista puhallettavan vesiskootterin ja haikalan kanssa (jotka lojuivat hylättynä useita päiviä käytävän päässä ja jotka lopulta hetkellisesti adoptoimme), Lauran joogasta ja Simon juoksulenkeistä, auringonotosta, päiväunista ja Leevin leikki-ja kiipeilysessioista. Koska aikaa auringonottoon oli paljon, eivät satunnaisseikkailijat noudattaneet tällä kertaa valmismatkalaisen kultaista sääntöä nro 5: "Polta ja käräytä kunnolla nahkasi, näin takaat kunnon rusketuksen kotipuoleen saavuttuasi", vaan ruskistelimme ihoa hiljalleen päivä kerrallaan ilman palokuntaa.


Simpukkasoppaa a la Hans Välimäkinen

Valmismatkalaisen sääntö nro 6: "Törsää vanhempiesi rahat"
Hotellimme osoittautui silmämääräisesti arvoituna kylän parhaimmistoon kuuluvaksi. Tietysti meidän majapaikkamme sijaitsi hotellin vanhassa osassa eli sikapossusiivessä, mutta sekin osa oli remontoitu vastikään (tosin remontointitaidoista voi olla montaa mieltä, kun toisella viikolla ukkoskuuron yllätettyä aulan katto romahti ja vedet tulivat sisään). Koska piha- ja uima-allasalueen koko ei kuitenkaan ihan vastannut asiakaskapasiteettia, mikä suuressa hotellissa tuntui matkamme aikana olevan maksimissaan, olisi altaalla  vapaata aurinkotuolia etsiessä pitänyt olla vainukoira mukana. Valmismatkalaisen kultainen sääntö nro 7 kuuluukin: "Pakkaa vihikoira mukaan." Kultaisesta noutajasta on muutenkin hyötyä kuumalla kesärannalla kultaisen nesteen noutamisessa.


Paljon on porukkaa

Hotellilla oli myös useita kieltolappusia aurinkotuolien varaamisen estämiseksi. Kuitenkin jo ennen kun ehdimme edes aamupalalle oli parhaat tuolit jo varattu. Ensimmäisen päivän hyväuskoisuuden jälkeen liityimmekin rosvojoukkoon häpeilemättä. Nopeat syö hitaat-asenne toimii viidakon lisäksi ainakin uima-altailla. Kultainen sääntö nro 8 kuuluukin:"Älä piittaa tarpeettomista säännöistä niin nekään eivät piittaa sinusta."


Iltasella allasalue näytti huomattavasti houkuttelevammalta

Allasbaari taustalla

Pieni ufo laskeutui hotellin puutarhaan
 
Plussaa hotelli sai hyvästä leikkihuoneesta, joka ei tosin ollut joka päivä auki ja muutenkin aukioloajat olivat rajoitetut. Iloa lapsille ja miksei aikuisillekin toivat Lollo-kirahvi ja Bernie-nalle, jotka pyörivät hotellialueella silloin tällöin. Lapset oli huomioitu muutenkin hyvin ja heille oli järjestetty ohjattua toimintaa esim. vesijumppaa, minidiskoa ja laulutuokioita. Huoneen hintaan kuului hyvä aamiaisbuffetti ja olimme sen lisäksi ostaneet illallisbuffettipaketin, joka oli hyvä ratkaisu runsaan ja hyvän tarjontansa ansiosta (tosin kahden viikon jälkeen kaikki pöperö alkoi maistua samalta). Kun päivällä soi perinteisissä rantaravintoloissa tavallista reissuruokaa eli pizzaa, salaattia, munakasta sun muuta, oli mukavaa syödä illalla paremmin ilman, että ruokaa tarvitsi odottaa.


Perinteistä salaattia

Opas taiteili auton poskeen

Lollo, Bernie ja Papu halailivat paljon toisiansa
 
Kävimme esimmäisellä viikolla kahtena päivänä Varnassa. Ensimmäisellä kerralla menimme ostoksille uuteen kauppakeskukseen ja toisella kerralla pyörimme vanhassa kaupungissa, shoppailimme ja kävimme katsomassa delfiinishowta. Tällaisten delfiinikonseptien kannattaminenhan on kyllä ihan hölmöä; delfiinit erotetaan poikasina laumastaan ja vangitaan pieneen altaaseen, jossa koulutus alkaa. Voi vain kuvitella niin älykkäiden eläinten erosta ja vapauden menetyksestä aiheutuvaa surua. Jotkut ovat jopa kuolleet silkasta masennuksesta, lakanneet vain hengittämästä. Ei ole kovin valveutunutta toimintaa kannattaa tällaisia konsepteja. Sääntökirja avaakin taitavasti tätä pohdintaa kultaisella säännöllä nro 9:" Kotimaan moraalisäännöt eivät päde oman maan rajojen ulkopuolella". Parhaiten tämä urpoilukulttuuri kiteytynee suomalaisten matkustaessa ruotsinlaivoilla ja Tallinnan Viru-hotellissa.


Delfiinishowta katsomassa

Kuvia Varnan keskustasta:

Bulgarian lippu

Kengänkiillottaja hankkii lisätienestejä myymällä myös simpukoita

Opasteet

Torikauppaa

Kirsikkaa persikkaa

Tienestien tarkkailua. Bisneksenä painonpunnitus

Taidetta vai töhryä?

Toimivat reliikit

Keskusaukio

Käppäilykadulla

Haitarinsoittelija

Pallonmyyjä

Graffitia tunnelin seinässä

Valmismatkalaisen kultaisessa sääntökirjassa viimeisenä superextrasääntönä, sinä kaikkein kultaisimpana, on vielä sääntö nro 10:

"Poista Kalajoen lomahotellista 80-luvulta hankkimasi kiristävä hikipanta ja löysennä Torremolinoksen markkinoilta hankkimasi vyölaukun nyörejä. Heitä Turkista löytämäsi Abidas-merkkinen T-paitasi hiekalle ja anna merituulen lepatella speedoillasi. Aseta uimalasit silmillesi ja nosta kauhtunut, Las Palmasilta Pattijoelle asti kiertänyt, niin monen turistirannan hiekanjyväsen koskettanut, rakas ja nostalginen rantapyyhkeesi ilmaan ja anna tuulen tarttua siihen. Juokse ja kirmaile pitkin hiekkarantaa välittämättä ahdasmielisten reppureissaajien ja paikallisten asukkaiden pitkistä katseista. Olet valmismatkalainen ja oman elämäsi supersankari."


Laura, Leevi ja Simeon


__________________________________________________________________________


HUOMIO, OBS, ATTENTION!
Tarjolla huippumannekiineja esittelemään ensi talven lomakohteita katalogeihin. Mallit omaavat kaikki tarvittavat taidot. Työnantaja hoitakoon matkakulut ja muut kustannukset.


Nainen kokoa  M




Mies kokoa L

Taapero kokoa XS





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti