lauantai 25. lokakuuta 2014

Idanha-a-Nova (Boom-festival), Portugal

Kaikki olemme Me

Elämisen keveys

Kesän lopussa minulle tuli mahdollisuus lähteä viikon festareille. Kohteeksi valikoitui nopeasti kaljanhuuruisten rokkifestareiden vastakohta, maailmanykseyttä juhlistava Boom-festivaali Portugalin Idanha-a-Novassa. Mutta kuten festareiden nettisivuilla jo todettiin, ”Boomit eivät ole pelkkä festivaali vaan se on käänteentekevä ja mullistava elämys halki uudenlaisen kulttuurin. Boomeissa on kyse metsän näkemisestä puilta. Vaihtoehtoiset ja psykedeeliset kulttuurit ympäri maailman yhdistyvät mahdollistaen uudenlaisen itsensä toteuttamisen avarakatseisessa ympäristössä.” Mutta mitä tämä kaikki hippiheprea perimmiltään tarkoitti, siitä lähdimme ottamaan selvää ystäväni Maijan kanssa eräänä varhaisena elokuisena maanantai-aamuna.


Rantapaviljonki

Chai-teetauko

Matkateko kesti koko päivän. Lähdimme aamuneljältä Alppilasta ja saavuimme vasta kymmenen aikaan illalla perille auringon jo laskiessa. Lensimme Madridiin, josta Boom-bussit kuljettivat festivaalikansaa tasaisen varmasti kohti hurmiota ja rinnakkaistodellisuutta. Bussimatka kesti viitisen tuntia, jonka jälkeen jouduimme vielä odottelemaan rannekkeita muutaman tunnin ennen alueelle pääsyä sillä olimme ilmeisesti osuneet ruuhka-aikaan. Lopulta pääsimme perille ja löysimme kaverimme, jotka olivat urheasti varanneet meille telttapaikkaa. Onneksi, sillä laskevan auringon alla meille olisi tullut kiire löytää vapaata plänttiä. Alue oli jo tiheästi teltoitettu, koska paikalle oli saanut saapua jo edellisen päivän aamusta alkaen. Telttamme löysi paikkansa rinteestä, joten vakavilta valumilta ei voitu tulevina öinä välttyä. Tilannetta kuitenkin tasoitti puihin kiinnitetyt riippumatot, jotka toivat letkeää tasapainoa rentoon riiputteluun. Asentelimme leiriin myös muutamia riepuja estämään aamun ensisäteet ja niiden tuomaa kuumuutta.


Alas tapahtuma-alueelle järven rantaan oli leiriltämme kävelymatkaa
Ilmoitusluontoisia julisteita näkyi teltta-alueella

Majoitusta

Leiri sijaitsi siis rinteessä niin kuin useimmat muutkin leirit, sillä festivaalialue oli laaksossa järven rannalla. Paratiisimaista paikkaa ympäröivät kukkulat, joista oli hienot näköalat alas tyynelle järvelle ja Tanssitemppelille eli musiikin mekkaan. Suojaa antoivat lukuisat puut, jotka olivat kuin sadusta. Ilmasto oli ihanteellinen: kuuma ja kuiva päivisin mutta ei kuitenkaan hiostava. Ilma oli aurinkoinen ja tuskin näimme muutamaa pilvenhattaraa. Illalla sen sijaan viileys asettui aluelle niin, että pikähihaiselle oli tarvetta. Aamulla ei teltassakaan tullut kuuma ennen kymmentä.


Ranta-aluetta

Maija

Installaatio järvessä

Heinäsirkka hetki ennen ponnahdusta

Boom-festivaaleja on pidetty vuodesta 1997, pääasiassa joka toinen vuosi. Maat ovat olleet vuokrattuja mutta kuulimme huhuja, että Boom olisi saanut ostettua tänä vuonna maat itselleen, joten jatkuvuuden voisi ajatella säilyvän ja pileiden sen kun paranevan. Festarit järjestetään aina täydenkuun mukaan niin, että viimeinen juhlapäivänä osuu täyden kuun aikaan. Näin ollen festaripäivät vaihtelevat vuoden mukaan. Boomin jälkeen järjestetään vielä Utopia-niminen kokoontuminen. Se on tarkoitettu pehmennykseksi  kaikille niille, jotka jäivät vielä avaruusseikkailemaan festivaalien tunnelmiin ja joille normaaliin elämään paluu saatta tuottaa kriisejä tai muita henkisiä vieroitusoireita. Eli intensiivisen festivaaliviikon jälkimainigeissa saattaa olla ihan kenelle vain hyväksi kokea pehmeä lasku tavalliseen elämään. Paikka sijaitsee rehevissä maisemissa muutaman tunnin ajomatkan päässä ja tapahtuma kestää neljä päivää. Jouduimme jättämään tämän osuuden lapsiasioihin vedoten tällä kertaa väliin.


Puiden pienet terhot

Aikuisten leikkipaikka puussa. Majarakennelmaan pääsi pienen psykedeelisen mökin kautta, jonka reitti kulki maan alta strobovalojen välkkeessä

Kohtaaminen

Eteen tupsahti myös aasi

Festarivarpaat

Vinolla tiellä

Boomeilla on joka vuosi eri teemansa. Tänä vuonna kunnia on annettu elämän antajalle eli teemana oli ’The feminine’ = ’naisellinen’. Aihepiiri näkyi mm. Tanssitemppelin koristelussa, joka oli pimeän laskeuduttua, uv-loisteessa upea. Festivaalikoristelu muuttuu joka vuosi ja siihen on selvästi panostettu jo kuukausia etukäteen.

Tämän taiteen voima yltää öisin alitajuntaan asti

Inspiraation lähteenä syvänmeren meduusa?

Mustekalan silmät vaihtoivat väriä

Katto


Valopyörre

Toivomustornin juurella

Boomiin kuuluu monikulttuurisuus ja se, että olemme samaa heimoa lähtökohdistamme riippumatta. Boomeilla tämä yhteinen heimo tapaa ja ystävät yli 116 maasta yhdistävät energiansa yhteisen positiivisen tulevaisuuden puolesta. Boom on visionsa mukaan uuden planetaarisen kulttuurin kosminen satama, kunhan unohdamme kaikki yhteiskuntamme oletukset ja ennakkoluulot siitä, mitä me ihmisinä olemme tai mitä meidän tulisi olla. Olemme kaikki yhtä. Tänä vuonna juhlijoita oli kuulemamme mukaan yli 40 000, enemmän kuin koskaan. Lippuja myytiin eri hinnoilla eri maissa. Hinnat perustuivat maan taloudelliseen tilaan ja ihmisten maksukykyyn. Joka vuosi jokin maa saa myös vierasmaan aseman eli ilmaiset liput festareille (tänä vuonna Puola).


Ilo

Space cake-maistiaiset ja myyjänä toiminut äiti kana päässään...

...sekä hänen perässään kulkenut rastoittunut Vaahteranmäen Eemeli-poikansa

Virne

Keinuhetki

Festivaaleilla aika menetti merkityksensä. Vaeltelimme päivästä toiseen alueella ihmetellen kaikkia ihmisiä, joista osa oli kuin toiselta planeetalta pudonneita, mutta hyvällä tavalla. Heissä näkyi vahvasti oma persoona, identiteetti sekä vahva sielu, ehkä vanhakin sielu. Koko festivaalikansa tuntui olevan harmoniassa keskenään eikä kenelläkään ollut kiire minnekään. Ruokaa joutui välillä jonottamaan mutta kukaan ei hosunut, ryysinyt tai etuillut vaan rauhallinen tunnelma säilyi koko ajan ja kanssaihmiset huomioitiin ennenäkemättömällä tavalla. Nakkikiskan edessä ei nähty kännisiä tappeluita yön kääntyessä aamuun. Tosin alueella ei edes ollut yhtään nakkikiskaa ja ainoat ”känniläisetkin” olimme varmaan loppujen lopuksi minä ja Maija pienen näkäräispullomme kanssa. En ole nähnyt koskaan elämässäni niin paljon ihmisiä niin seesteisinä ja tyytyväisinä.


Porukka chillaa

Smoothie-jono

Käsitöitä

Posket viileiksi

Sapuskat olivat mahtavia

Juomakiska

Istuimme puun alla suurimman osa päivästä vältellen pahinta kuumuutta. Välillä kävimme uimassa ja kastelimme shaalejamme ja kiedoimme ne ympärillemme, jotta pysyisimme viileinä. Monet ihmiset olivat alasti rannalla, koska nakuilu alueella oli jopa suotavaa. Kylmät juomat olivat halpoja, eurosta kolmeen euroon, eikä kaljaa joutunut koskaan jonottamaan. Ruoat olivat hyvää ja lähes sataprosenttisesti kasvisruokaa, mitä nyt yksi kebab-paikka osui koko viikon aikana silmään.


Loistotuulella

Luontonurkkaus

Eräänä festaripäivänä

Peura

Illan kajo

Maija

Boomilla tarjotaan musiikin lisäksi luentoja, taidetta, elokuvia, meditaatiota, keskustelutilaisuuksia. Luentoja ja keskusteluja on niinkin monenlaisista teemoista kuin aktivismi, psykedelia, vapaat kulttuurialueet, esihistorialliset riitit, mytologia, ekologia, unisiepparit, permakulttuuri, transsi, hengelliset kasvit ja vaihtoehtotieteet. Ohjelmaan kuului myös laaja kirjo hiilausta, joogaa, ayurvedaa, tai chitä, kung fua, watsua, terapioita ja holistisia opetuksia. Boomin ideologian mukaan herättämällä henkisyyden itsessä ja haalimalla hyvinvointia, kasvatat ja tuot julki universaaleja arvoja ja edesautat sosiaalisen muutoksen tapahtumista. Tällä kaikella pyritään kasvattamaan ihmisten tietoisuutta.


Hiekalle hiekasta

Pari

Uimaan

Rekun kesäpössis

Frendit

Lapsen riemua

Vihreän puutarhan kukinto

Mutatanssin hurmos

Pistaasipähkinän yhteys olemassaolonsa tarkoitukseen

Ole Muutos.

Myynnissä luomukakkusia avaruudesta

Minä

Boom tituleeraa itseään psykedeelisen musiikin kodiksi, jossa keskitytään paljastamaan valtavirrasta poikkeavan musiikkilajeja isommalle yleisölle. Musiikki levittyy eri tyylisille tanssilattioille, joista Tanssitemppeli oli pääareenana. Ensimmäisestä päivästä lähtien sen dominoiva jumputus kaikui vuorokauden ympäri iltapäivän muutamaa hiljaisuustuntia lukuunottamatta. Yölläkin varpaat tutisivat teltassa ja korvatulppien vaimentavasta tehosta ei ollut tietoakaan. Äänivyöry oli jatkuvasti valtava ja rauhan ylittävä. Muutaman ensimmäisen päivän aikana kaipasin hiljaisuutta mutta parin päivän jälkeen temppelin jatkuvaan ääniolemassaoloon tottui. Musiikki koostui psykedeliaan pohjautuvista genreistä, kuten ambient ja psytrance.


Tanssitemppeli päivänvalossa

Rakkautta

Boom on täysin korporaatioiden logoista vapaa alue, vapaa yhtiöiden tuista ja rahoitettu pelkästään lipunmyynnillä

Boom-kokemuksessa ei ole kyse vain musiikista, vaan niitä kuuntelevien ihmisten välisestä yhteydestä

Lapset oli huomioitu hyvin. Heille oli oma perheleirintäalueensa sekä leikkipaikka

Tulevaisuuden aikuinen

Menneisyyden lapset ja musiikin euforia

Boomin visioon kuuluu se, että elämme muutosten aikoja. Luonnosta nauttimisen, yhteisöllisyyden, musiikin, luentojen sekä taiteen tuoman inspiraation mahdollistama kokemusten kirjo tuo näkökulmaa tähän muutokseen. Ja täytyy todeta, että reilu viikko Portugalin koskemattomalla ja aurinkoisella maaperällä irti vallitsevasta yhteiskunnasta oli tosiaankin varpaat irti maasta-kokemus. Nyt voi taas syksyn pimenevinä iltoina keräillä murusiksi ravistetun identiteetin palasia ja koota niitä uudelleen, ehkä jopa osittain uuteen formaattiin.


Festivaaleilla huomioitiin ympäristöasiat kiitettävästi. Vessat olivat kompostoituvia ja vedet puhdistettiin kasveja käyttämällä. Vesipisteitä oli useita eikä juomavedestä tarvinnut maksaa. Alueella oli myös ruokakauppa, kännyköiden latauspiste sekä automaatti rahan nostamiseen

Pienistä hiekanjyvistä syntynyt elukka

L.S.D eli living statues dj:t vetivät elävän patsaan olemuksen vielä pidemmälle. Bronssimiehet soittivat kivettyneinä musaa

Pariskunta

Käsintehtyjä koruja

Ilta-auringon lumous

Kivet
Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti