sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Kuta, Indonesia

Lentävä lähtö Balille


Oranki

Talvimatkakohteeksemme valikoitui tällä kertaa Indonesian saari nimeltään Bali sekä viereisen Lombokin saareen kuuluvat minisaaret eli Gili-saaret. Lähdimme joulukuun alussa Leevin kanssa matkaan kahdestaan ja Simo tuli vasta parin viikon päästä perästä. Lensimme Balille vuorokauden verran. Matka sujui erinomaisesti, Leevi oli superreippaana ja näytti jopa nauttivan matkanteosta. Minä jaksoin pari ekaa lentoa hyvin mutta viimeisen lennon aikana alkoi matkan pituus jo tuntua raskaalta ja vaivuin horrokseen. Siitä toettuani olimmekin  perillä Balin Denpasarin lentokentällä. Ensimmäisen etappina matkalla oli Kuta ja siellä Legianin alue.


Ilmajuuria

Bali on vihreääkin vehreämpi saari ja sen kasvillisuus onkin enimmäkseen trooppista. Saaren länsiosassa elää jopa tiikereitä. Väkeä asuu kuitenkin sen verran paljon pienehköllä saarella (lähemmäs viisi miljoonaa) ettei koskematon luonto ole turistin suurin vetonaula. Matkailijoita houkuttaakin enemmän rannat, surffiaallot, sukeltelu sekä Keski-Balin riisiterassit, tulivuoret ja omintakeinen kulttuuri.


Ilmeikkäitä patsaita on joka puolella

Toisin kuin suurin osa muslimienemmistöisestä Indonesiasta, valtaosa Balin väestöstä harjoittaa balilaista hindulaisuutta, joka on sekoitus olemassa olevia paikallisia uskomuksia ja hindulaisuuden vaikutteita. Bali on nykyään merkittävin hindulaisuuden tihentymä Intian ulkopuolella. Uskonnon ominaispiirteet näkyvät selvästi Balin arjessa kotipihojen temppeleissä, patsaissa, katujen koristeissä ja pienissä palmun- tai banaaninlehdistä askarrelluissa uhrivaaseissa, joita asetellaan aamuisin seremonioiden saattelemana vettä pirskoitellen esimerkiksi kaupan eteen tai taksin kojelaudalle tuomaan onnea päivän bisneksiin.


Uhrinyssäkät jumalille. Pieniä vaaseja asetellaan sinne tänne alttareille, teiden varsille ja jalkakäytäville tuomaan onnea. Nyssäkät sisältävät mm. kukkia, tupakkaa, suitsukkeita, keksiä ja namia. Sijaintinsa vuoksi nämä jumalten lepyttelemiseksi valmistetut uhrilahjat ovat usein pian liiskana mopedien ja sandaalien toimesta.  Mikkihiirille ja muille rottajyrsijöille tämä tapa on kuitenkin loputon fiestabuffetti kaikilla herkuilla

Katukoristeet ovat tyypillisiä Balilla

Kansainvälinen turismi alkoi Balilla jo 1920-luvulla mutta ensikosketus valkonaamojen kanssa koettiin jo vuosisatoja aikaisemmin. Ensimmäiset eurooppalaiset valloittajat olivat hollantilaisia, jotka saapuivat maahan  1500-luvun lopussa. Dramaattisen kuuluisat tapahtumat saaren historiassa käytiin viime vuosisadan alussa, kun paikalliset hallitsijasuvut tekivät joukkoitsemurhan eli puputanin vastalauseena hollantilaisten valloituksille. Vaikka Bali on suosittu matkailukohde nykyään, ei verenvuodatukselta olla säästytty lähivuosinakaan. Pommi-iskut tappoivat yli kaksisataa Kutalla 2002 ja 2005. 


Pommi-iskun muistomerkki sijaitsee sillä paikalla Legian-kadulla, missä räjäytetty yökerho sijaitsi. Iskut olivat suunnattu länsimaalaisia kohtaan ja niissä kuoli eniten australialaisia matkailijoita

Ilma oli lämmin ja kostea kuin saunan jälkilöylyissä päästyämme ulos terminaalista. Kulttuurishokkia ei ilmennyt lainkaan vaan kaikki näytti tutulta, vaikka en ollutkaan ennen käynyt Balilla. Kaakkois-Aasian maat muistuttavat toinen toistaan huomattavan paljon. Taksi vei meidät hotellille, joka osoittautui erinomaiseksi hinta-laatusuhteeltaan. Hotellissa oli hyvä lastenallas ja Leevi innostui heti uimisesta.


Tervetuliaisdrinkki ja huilahdus pitkän matkan jälkeen

Hotellin uima-allas

Hotellin rafla

Surffiteemalla

Kun olimme menossa ensimmäisenä päivänä uimaan viiden maissa iltapäivällä, eräs hotellin työntekijä varoitteli siitä, että kylmä tulee kun kello on jo niin paljon. Ulkolämpötila oli reilusti +30 samoin altaan vesi oli lähes ruumiinlämpöistä, joten hampaat eivät sitten kuitenkaan kalisseet eivätkä huulet sinertäneet

Ensimmäinen yö meni kummallisesti. Menimme kahdeksalta nukkumaan mutta heräsimme kymmenen jälkeen. Sitten valvoimme muutaman tunnin ja menimme takaisin nukkumaan. Heräsimme vasta puoli kahdelta seuraavana päivänä. Aikaeroon tottui kuitenkin jo muutamassa päivässä.


Legian-katu

Kutan rantaa

Muutamia kulkukoiriakin näkyi

Virvokkeita Kutan rannalla

Kuta tunnetaan paikkana, jossa Bingtang-kalja virtaa ja poppi soi läpi yön. Pääasiassa juhlatunnelmasta vastaavat australialainen nuoriso sankoin joukoin. Muutenkin paikka oli vilkas ja hälyisä. Rättikojuja oli miljoonia ja joka putiikin ovella joku ehdotti ostosten tekoa. Autot kaasuttelivat kapeilla teillä ja mopot päristelivät ohitse. Jos halusit ylittää tien, oli sekaan vaan ängettävä ja uskottava, että ajopelit väistävät. Jos jäit odottelemaan tien sivuun, olisit saanut odotella koko päivän. Tietä ei anneta eikä kukaan pysähdy. Kuitenkin liikenteen massa liikkuu näppärästi eikä pelti juurikaan rutise.


Surffilaudat odottavat navakampia tuulia

Leija

Kutalla harrastetaan paljon surffausta mutta muuten ranta ei ollut hääppöinen. Itse asiassa se oli karsea ja surkea. Hiekan toisella puolella jylisi vilkkaasti liikennöity tie ja itse ranta oli aivan käsittämättömän törkyisä. Muoviroskaa lojui joka paikassa ja sitä oli niin paljon ettei flipfloppi sekaan sopinut. En ole koskaan matkoillani ollut niin umpiroskaisella rannalla. En edes Intiassa ja siellä yhdelläkin rannalla lojui sentään kuollut sika. Kutan rannalla ei viihdy eikä siellä voi leikkiä eikä uida varsinkaan vesirajassa, jossa suurin osa huuhtoutuneesta jätteestä on.


Roskat huuhtoutuvat rannalle kuulemma Jaavan saarelta idästä, josta tuuli puhaltaa sadekautena eli meidän talvikuukausina. Kuivana kautena tuulee idästä, eikä meri kuljeta ja huuhdo silloin samanlaisia jätevuoria

Otin hennatatuoinnin yhtenä päivänä Leevin päikkäreiden aikana

Tatuoinnin piti kestää kolme viikkoa mutta totuus oli kolme päivää

Saavuimme sattumoisin yhtenä päivänä keskelle hautajaisseremonioita Kutan rannalla. Ihmiset olivat puettu siisteiksi ja he marssivat, soittivat ja rummuttivat saattueena paikalle. Vainajat kannettiin korkeissa koristelluissa vaunuissa letkan viimeisenä vankkurit edesmenneen valokuvalla höystettynä. Lopuksi ruumiit poltettiin rantahiekalla. Seisoskelimme siinä savussa ja käryssä ihmetellen hautajaismenoja. Vasta illalla tajusin hengitelleeni keuhkoihini ainakin yhtä kuvassa poseeraavaa vanhaa ukkelia.


Hautajaisparaati

Soitinryhmä

Koristeellinen ruumisarkku

Krematorio taivasalla

Lopulta neljän päivän jälkeen löysimme paremman rannan ja se löytyi tietenkin koko kutahässäkän aivan toisesta päästä Seminyakista. Siellä hiekka oli aivan hienoa ja ranta muutenkin matala ja kova. Roskiakin oli vain murto-osa Kutan ja Legianin biitsiseistä. Seminyak on rauhallisempi jatke Kutalle ja Legianille ja siellä on tarjolla isoja lomaresortteja ja mahdollisuus paremman piirin lomailuun. Rahakukkaroiden kilinän pystyi aistimaan samantien hintojen muuttuessa dollareiksi ja esimerkiksi taksimatkojen hintojen kuusinkertaistuessa. Kuitenkin paikka päihitti tunnelmaltaan Kutan rantaravintoloineen, jotka levittäytyivät hiekalle lokoisasti säkkituoleineen ja värikkäine varjoineen. Auringonlaskua oli mukava seurata tuoliin uppoutuneena ja livemusiikin soidessa. Seminyakissa ollessa huomasi selvästi, että Indonesiassa oli hiljainen sesonki. Useat resortit vaikuttivat lähes hylätyiltä ja turisteja liikkui alueella vain hyppysellinen. Ravintolat ammottivat päivisin tyhjillään. Meneillään oli sadekausi, minkä huomasi satunnaisina sateiden ryöpsähdyksiä, ajoittaisena tuulena ja pilvisyytenä.


Varjot

"Muikku"
Kutan alue on erittäin hedelmällistä maata shoppailuille. Pieniä putiikkeja löytyy tuhansia, jotka myyvät kaikki tosin pitkälti samaa kamaa. Muutama suuri ostoskeskuskin mahtuu sekaan. Koska kilpailu on kova, tinkimällä saa hinnat edullisiksi. Alkoholi Indonesiassa on sen sijaan kohtalaisen kallista. Pienen bissen saa baarista parilla eurolla mutta drinkkien ja viinien hinnat ovat jopa kalliimpia kuin Suomessa. Kuta ei luonteeltaan poikkea juurikaan muista Kaakkois-Aasian turisti/rantakohteista, joten jos Balin kulttuuriin haluaa tutustua paremmin, täytyy matkata syvemmälle saaren sisäosiin.


Koirat pussailevat Seminyakin rannalla

Hääkuvaukset..

..ja muita rakastavaisia rannalla


Laura ja Leevi




Plussat ja miinukset

+ Hyvät shoppailumahdollisuudet

- Roskainen ranta
- Meluisaa liikennettä ja hässäkkää
- Tavanomainen

1 kommentti:

  1. Harmi kun tuo Kuta on niin roskainen. Ja aina se pilaa rantatunnelman jos heti rannan jälkeen kulkee tie, niin kuin Thaimaan Pattajalla ja Ao Nangissa. Ehkä tunnelmaltaan eri juttu voisi olla joku megacity kuten Rio tai Los Angeles.

    Kai noissa uhrivaaseissa on se sen laittajan ajatus tärkeämpi kuin että se pysyisi liiskautumatta.

    VastaaPoista