torstai 12. helmikuuta 2015

Sanur, Indonesia

Sanuri soi

Leevi pääsi oranginpoikasen kanssa kaverikuvaan

Kutan jälkeen suuntasimme Sanuriin, jonne oli vain puolen tunnin ajomatka. Toki siinäkin ajassa pystyi taksikuski aiheuttamaan lievähkön mopo-onnettomuuden kaahailullaan. Ilmeisesti tinkimiseni taso on harjaantunut siihen luokkaan, että useimmat kuskit ovat närkästyneitä ja purkavat turhautumistaan sitten kaasujalalla. Tämäkin kuski marmatti koko matkan ja yritti nostaa hintaa ajon aikana. Mutta periksi en anna, vaikka liikenneturvallisuuden nimissä isompi tukku seteleitä voisi joskus parantaa turvallisuutta moninkertaisesti. Ajonopeus lienee suorassa yhteydessä setelinivaskan paksuuteen joissain maissa.


Käryävät nyssäkät

Nukahtamaisillaan oleva patsas

Sanur oli huomattavasti Kutaa viihtysämpi paikka. Se on ehkäpä juuri sellainen, millaisen kohteen muutaman viikon Balilla lomaileva valitsisi. Siellä on hyvät ja siistit rannat, joita reunustaa kivetetty puustoinen kävelykatu. Ravintolatarjontaa on rantakadulla riittämiin mutta riepuputiikit ovat jääneet vähemmälle edustukselle. Toki niitäkin on muutamia ja hanakat pyynnöt "come to look my shop" seuraavat kaikkialle. Sanur on kompakti ja sieltä löytyvät muutamat elintärkeät länsimaiset ruokapisteet kuten Pizza Hut, joka taas pelasti henkeni ripulinjälkeisessä näivetyksessä siinä vaiheessa, kun ruoka ei maistunut kunnolla ja munakkaat tursuivat korvista. Sanur on kotoisa ja rento paikka vain olla ja lomailla. Tähän meininkiin myös me uppouduimme. Söimme, leikimme ja kävimme kävelyllä. Viikon aikana tähän päiväohjelmaan ei tapahtunut juurikaan muutoksia.


Pikaveneitä lähti rannasta eri saarille

Rannan kojuja

Jokainen tytöistä halusi napsia ryhmäkuvia meidän kanssamme

Meloja

Sanurin kävelykatua

Rauhallista biitsiä sesongin ulkopuolella

Aurinkotuolit auringonottopuuhissa. Hyvin on rusketus tarttunut

Sudenkorento

Tyytyväinen sammakko istuskeli puutarhassa rankkasateen jälkeen

Annos, mihin kokki oli jaksanut helteestä huolimatta panostaa

Ilmeikkäitä patsaita ei voinut olla huomaamatta

Tämäkin kaveri oli saanut nutun ylleen

Vanha mamma peukku pystyssä

Kukka

Kävimme Sanurin ainoassa nähtävyydessä Le Mayeur- museossa. Tyyppi oli belgialainen taidemaalari (1880-1958), joka vanhalla iällä muutti balille ja otti muusakseen ja vaimokseen 15-vuotiaan tytön. Miehen kuoltua vaimo eleli vielä monta vuosikymmentä tässä samaisessa kotitalossa

Hmmm..täällä haisee koipallot

Hotellihuoneemme Sanurissa tuotti aluksi pettymyksen Kutan luksukseksi ilmenneen bunkan jälkeen. Hieman repsahtaneen ulkokuoren en antanut häiritä mutta kostean ja tunkkaisen homeen ja kellarin tuoksahduksen aromeilta ei huomio voinut välttyä. Lisäksi pienen silmäilyn jälkeen havaitsin homeen puskevan seinän läpi niin että maali kupruili ja rapisi. Tilannetta lohdutti kuitenkin hotellin hyvä uima-allas ja muutenkin viihtyisä puutarha. Ravintolakin oli aivan huoneemme edessä muutaman askeleen päässä ja vaihdoimme heti saavuttuamme meille tarjotun toisen kerroksen huoneen maan tasalle saaden näin oman terassin. Siinä oli mukava istuskella katsellen eräänäkin päivänä rankkasadetta ja siitä seuraavaa rotan evakuointia puuhun. Tulvavesi oli kai yllättänyt rotta raukan kotikolon.


Hotelli

Hotellin allas

Onko kuvassa aave, haamu vai kummitus

Mirrin mietteet

Orkidea

Sanurin hijaisuuden vaarana on kuitenkin pitkästyminen, joten viikko siellä riitti mainiosti Kutan melskeen jälkeen. Simon liityttyä mukaan Indonesian retkueeseen, kävimme viineisenä päivänä vielä Bali Safari and Marine Parkissa. Elämyspuisto osoittautui tasokkaaksi, joskin myös lipuiltaan hintavaksi ja moraaliltaan ahneeksi. Portilla meiltä takavarikoitiin avaamaton vesipullo, koska puistoon ei saanut viedä mitään syötävää tai juotavaa. Kun tivasimme takavarikon syytä, saimme vastaukseksi että "siellä on eläimiä". Mistä lähtien vesi on ollut vaaraksi eläimille? Samaa vettä, kolaa ja sipsiä sai kyllä kantaa puiston sisällä repussaan sen jälkeen, kun ne oli ensin sieltä ylihinnalla ostettu.  Eläinsafarin ja akvaarion lisäksi puistossa järjestettiin erilaisia esityksiä ja siellä oli myös pieni vesipuisto ja huvipuisto vemputtimineen.


Tervetuliaispimpautukset sisäänkäynnin kupeessa

Leopardi huilaamassa

Varo leopardia

Pehmeitä kamuja

Opasteet

Laura löysi frendin, joka jaksaa kuunnella

Papukaija

Toinen mokoma eri väreillä

Oranki

Joku naakka (siis lintu)

Norsu-show..

..Tarinan muodossa

Katsomo

Ja esityksen jälkeen..

..fantit sai terveellistä evästä

Harvinaislaatuinen valkoinen tiikeri

Safarilla tapasimme viisaan pöllön..


..Kuraisen pikkunorsun..

..Uneliaan tiikerin..

..Reippaat pikkujellonat..

..Ja nälkäisen isäleijonan

Pandakin pääsi katselemaan safarieläimiä

Ensimmäinen ratsastuskerta koko elämässä vaatii keskittymistä

Baarin pomo tarkkaili tilannetta taka-alalla

Pöytäkoristusta

Perhepotretti


Laura, Simo ja Leevi




 Sanurin plussat ja miinukset
+ rauhallinen
+ siisti
+ Bali safari & marine park
- tylsä















Krooh pyyh

Körö kökö

Ja matka jatkuu kohti Ubudia

Miksi joissain maissa on perinteikästä asentaa nessupaketti kattoon?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti